Teekkarit olivat luonnollisesti innolla mukana ilmailutietämyksen kartuttamisessa jo aivan ilmailun varhaisaikoina. Vuonna 1909 perustetun Aeroklubinkin puuhamiehenä oli ruotsalaissyntyinen Helsingin polyteknillisen opiston (nyk. TKK)  polyteekkari Carl Eskil Sjöberg. Myös teekkareiden teoriatyö ilmailun saralla alkoi Suomessa jo tsaarinvallan aikana. TKK:n professori Harald Kyrklund antoi teekkari Lauri J. Virtaselle diplomityöaiheeksi lentokonemoottorin suunnittelun. Työ valmistui helmikuussa 1916 arvosanalla "hyvä". Tsaarinvallan loppuvuosien sortotoimien ja ensimmäisen maailmansodan vuoksi yleisilmailun harrastaminen ja kehittäminen käytännön tasolla olivat kuitenkin lähes pysähdyksissä, kunnes 1920-luvulla ilmapiiri ja määräykset vapautuivat. Teekkareiden varhaisia toimia ilmailun saralla ja Polyteknikkojen Ilmailukerhon alkuvaiheita on käsitelty tarkemmin sivulla "Teekkari-ilmailun alkutaival: insinöörin innolla irti maasta".

Teekkarit ryhtyivät aktiivisesti uuden elementin valloitukseen, ja lentolaitteitakin he rakentelivat jo ennen Polyteknikkojen Ilmailukerhon perustamista maaliskuussa 1931. Hankittua tietoutta levitettiin myös muiden hyödyksi mm. Ilmavoimien Upseeriyhdistyksen ja Suomen Ilmapuolustusliiton Aero-lehden välityksellä.

Mm. seuraavat teekkarien laatimat artikkelit ovat ilmestyneet Aero-lehdessä 1930-luvulla. Kirjoituksista saa havainnollisen kuvan siitä, kuinka ilmailu on näistä varhaisista ajoista muuttunut - ja osin pysynyt perusasioiltaan aivan samanlaisenakin.


Mikko Kulhia oli aktiivinen ilmailun saralla ja rakensi lentokoneita jo ennen teekkariksi ryhtymistään. Hänet esiteltiin Aero-lehden numerossa 8/1930 artikkelissa "Ikaroksen seuraajat", jossa hän kertoo huumorilla lentokoneenrakennusprojekteistaan. Kulhiasta tuli vähän myöhemmin yksi PIK:n perustajajäsenistä.


Teekkari ja reservinupseeri Yrjö Mäkisalo valisti Aero-lehden numerossa 6/1931 lukijoita monien turmaksi koituneen lentotilan syistä, seurauksista ja välttämisestä artikkelissaan "Syöksykierukka".


Teekkari Yrjö Mäkisalo neuvoi lentokoneen maksiminopeuden arvioimisessa teho-siipipintasuhteen ja vastuskertoimen avulla Aero-lehdessä 7/1931 artikkelissaan "Lentokoneen maksiminopeuden arvioimisesta".


Nuoren Polyteknikkojen Ilmailukerhon lento- ja koulutustaitojen kartuttamiseksi teekkarit Kalevi Tirronen ja Paavo Ora kävivät vuonna 1935 Puolassa purjelento-oppia saamassa. Tirrosen artikkeli "Mitä vaaditaan rinnekoulutusmaastolta" ilmestyi Aero-lehden numerossa 10/1935


 

Aero-lehdessä 6/1939 esitettiin yhteenveto PIK:n koulutustoiminnasta 1930-luvulla sekä uraauurtavasta toiminnasta purjelento-osaamisen edistämiseksi Suomessa. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin sota kuristi kerhon ahkeran toiminnan säästöliekille.